30.5.14

Tahtomattaan selvinpäin keväässä

Omenankukat ovat tarpeeksi

   tarpeeksi tämä kaupunki
        kuin pauhaava ämyri
                    auringossa

   tarpeeksi sateenjättämiä
               jalanjälkiä
      lasten tahmaisia sormenjälkiä
               ikkunassa, kun aurinko
                    viimein näyttäytyi

  - vaan minä olen selvinpäin
       selvänä kuin lätäköiden
                    vedet loistavat, selvänä
               tahtomattani, kuin en osaisi
                              yhtyä tanssiin

  Nainen on tarpeeksi
       keväänpulleine vyötäröineen
     lepäävine hedelmärintoineen
          tanssijanpakaroineen, hunajan maku
                                           kielellään
          lempeän ajattelevaisine
              katseineen, jotka kapuavat
             mielensä railojen yli

                        - mutta hän osaa nauttia
                        yhden lasin aterialla
                          ja jättää siihen
                   hän ei tahdo illoin suudella
                marihuanan savua

Vaan minä olen selvinpäin
      selvänä kuin liikennejärjestelyt
          kuin odotushuone, käteni sivuillani
            ankkuroidut veneet iholle laskematta

            haistan
          pilkkeitä valaistuvassa pimeässä, eikä
    minusta ole eksyjäksi

Ruohikko on tarpeeksi, enemmänkin
   saati vielä lintujen kiimalaulu
          ja emojen siemeniset oksennukset
    Enemmän kuin tarpeeksi
         on aurinko, valaisee
      aiemmin valottomat sopet
          sulattaa metsänvarjojen
        viimeisen likaisen lumikinoksen
   - sulava vesi on tarpeeksi
              laulava maailmanpyörä
                solisevassa rauhassa

Tarpeeksi sinistä taivasta
         ja fantasioituja
                      pilviä, pumpulien
             musiikkia tuulelle

tarpeeksi on lehti
         kantamaan
      allasta toukalle
      ja mettiäiselle

tarpeeksi saniainen
  suomaan varjon
    mietiskelevälle
       erakkohiirelle

tarpeeksi
      valoa auringossa
     heittäytymään yli summattoman
          avaruuden, herättämään
       linnut pesistään, tanssimaan
            pölysäteinä pitkin
          huoneen, täyttämään
     aukiot ja puistot
                   ihmisillä

Vaan minä olen selvinpäin
   kerään tyhjien tölkkien
                       shokkivärejä
             nurmelta
       teen laskelmia mahdottomuutta
     ja tylsyyttä vastaan

       - kun olut on kalliimpaa
      kuin bensa, vaikka siitä ei ole pulaa
         hampusta en edes puhu, eikä kaikkea
            tätä kukkaloistoa voi rahalla mitata

  Tämän on loputtava nyt!
tämän rikollisen järkevyyden, halpamaisen raittiuden!

Kaiken tämän kukkimisen
   olisi parempi  tapahtua hetimiten myös
         minun silmieni valossa!


- Koskella 30.5. 2014 

Ei kommentteja: