Saaria
vaihdemiehelle
sanokaa, että ollaan
juuri vesillä
hän kulkee ohi
henkensä mittainen, jää
salaman katku
kumpi olisit
kekkonen vai dervissi
kesäkuumalla?
saaria, joiden
alta voimme sukeltaa
pintaan kirkkaina
pakokaasun ja
itkun hajuinen ilta
kaatuu pyörällä
valopesäkkeet
pitkin planeetan pintaa
Koen kauhua
oltaisiin voitu
pelastaa jotain, mutta
olimme töissä
kaiutaan irti
porilaisten marssista
ehdottaa sävel
porilaisten marssista
ehdottaa sävel
huominen vyöryy
luo, tukahduksen kello
tietää työläinen
luo, tukahduksen kello
tietää työläinen
yksi haaveeni:
unionin lippu palaa
juhlaillassa
ja aika nuolee
krematoriokielin
lihaksiasi
viliseviä
ääniä valvomossa
joka on tyhjä
älä sekaannu
pakenevaan katseeseen
älä ikinä
uuhet nukkuvat
taivasalla, taivaalla
muunmuassa kuu
--
Venytykset ristinpuilla
Hypnoottiset tähtäimet
Aarrekarttoihin merkityt
esiintymät
Valinnat
tienristeyksissä
Ristikon takaa
kuullut elämän äänet
Joku ikäänkuin aukaisi kuilun aamuun
Vapaapudotuksen kadotukseen, jonka
aina uskoimme olevan
Mutta kauempana...
Joku tiesi mihin olisi viisainta mennä
ja häntä ei olla sen jälkeen nähty
Joku ikäänkuin painoi väärää
nappia
Vapahduksen sijaan se oli liipasin
II
Valkea juoksee itsensä loppuun
kivisijassa, hiiret rapisevat tapettien alla
katson tätä kaikkea niin kaukaa
kuin
pakomatkalla
joka päättyy kuolemaan ja siksi
on tärkeämpi paeta
kuin päästä pakoon
Kaksi huonetta tai yksi
risteys
ja minulla on
sokkelo
johon eksyä
--
Käpyjen nyrkiniskut, tuuli ritisyttää
ikkunoita
Yöhön syttyvät varjot, joiden
lähdettä ei pysty paikantamaan
Ajatukset vihollisina, kuinka
lapsellista
Hiljaisuuden laulu, jossa kaste asuu
aamuisin
--
Lepoa pelkääjänpaikalla
Yksin kuin uni
aurauskeppien heijastimet kimaltavat kynttilät
auton valokiilassa, pyhittyneenä saattona
johdattavat minua sinun ja sinun ja sinun luo
jonain tulevan elämän männätalvena,
ja on vaikea keksiä mitään mikä
on niin yksin kuin uni
jonka keskenämme jaamme valveelta salaa
(kuten unessa aiemmista unista tuttuja ihmisiä)
aurauskeppien heijastimet kimaltavat kynttilät
ujuttavat haamuani eteenpäin,
kuin ratapihalle eksynyttä joikua
–
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti